Olarin kameroiden omien kilpailuiden (ks. ohjelma) lisäksi osallistumme mm. ao. kilpailuihin. Yhdistyksen kilpailusäännöt ovat tämän sivun lopussa.
Foto-Espoo 2025, järjestäjänä on Olarin kamerat ry:
Teema on ”Pyöreä”.
Olarin kamerat on osallistunut Suomen kameraseurojen liiton (SKsL ry) Seuracup-kilpailuun, ks. https://www.sksl.fi/.
Olarin kamerat on osallistunut Kameraseuran Natura-killpailuun, ks. https://kameraseura.fi/kerhot/natura/.
- Natura: Haastekilpailu:
Olarin kameroiden kilpailusäännöt
Yleistä
Olarin kamerat voi järjestää toimintavuoden aikana
- aihekilpailuja (aihe ennalta määrätty)
- aiheiltaan vapaita kilpailuja (esim. kevät/syyskilpailuja)
- mustavalkokuvakilpailuja (monochrome – kuvat kuuluvat mustavalkoisiin)
- kuvaparikilpailuja
- kuvakokonaisuuskilpailuja (3 – 5 kuvaa)
- kuvaesityskilpailuja (enintään 10 min/kuvaesitys)
- kuvakirjakilpailuja
Kuvakokonaisuuden kuvilla on jotain kuvista ilmenevää yhteyttä toistensa kanssa. Pelkästään kuvakokonaisuuden nimestä ilmenevä yhteys ei riitä.
Jos kerho järjestää muita kilpailuja, niiden säännöt julkaistaan kyseisen kilpailun yhteydessä erikseen.
Olarin kameroiden omiin kilpailuihin saavat osallistua vain kerhon jäsenet, ellei kilpailun säännöissä toisin mainita.
Kerhon omissa kilpailuissa pyritään käyttämään mahdollisimman tuoreita kuvia.
Lisäksi kilpaillaan vuoden valokuvaaja -tittelistä, johon lasketaan pisteitä koko vuoden ajalta kerhon omista sekä muista koti- ja ulkomaisista kilpailuista ja näyttelyistä.
Omat kilpailut
Kilpailusarjat
Kuvakilpailusarjoja on neljä:
- digitaaliset kuvat
- värikuvat
- mustavalko/monochrome-kuvat
- paperikuvat
- värikuvat
- mustavalko/monochrome-kuvat.
Ennen kilpailua sovitaan, mitkä sarjat kilpailuun otetaan mukaan.
Kerhon omissa kilpailuissa käytetään paperikuvia tai digitaalisia kuvia. Kerhon ohjelmassa mainitaan, mitkä kilpailut järjestetään paperikuvin ja mitkä digitaalisin kuvin. Kuvakilpailusarjassa tulee olla ainakin 5 kuvaa, kuvaparia tai kuvakokonaisuutta vähintään kahdelta kuvaajalta.
Kuvaesityskilpailussa tulee olla vähintään 3 kuvaesitystä ja kuvakirjakilpailussa vähintään 3 kuvakirjaa ainakin kahdelta kuvaajalta.
Kilpailija saa osallistua kuvakilpailusarjaan enintään kolmella kuvalla. Kuvapari – ja kuvakokonaisuuskilpailuun saa osallistua sarjaa kohti vain yhdellä kuvaparilla tai kuvakokonaisuudella. Kuvaesityskilpailuun kilpailija saa osallistua yhdellä kuvaesityksellä. Kuvakirjakilpailuun kilpailija saa osallistua yhdellä kuvakirjalla.
Kuvat
Kuvien tulee olla kilpailijan ottamia.
Digitaalisten kuvien suositukset: JPG-kuvat, sRGP-väriavaruus, maksimimitat 1920×1080 pikseliä niin, että jompikumpi maksimi toteutuu (pystykuvien korkeus 1080).
Kuvat on nimettävä. Kuvan ja kuvaajan nimet merkitään
- paperikuvissa kuvan taakse
- digitaalisissa kuvissa kuvan nimeen
Digitaaliset kuvat nimetään yksilöllisellä ja luonnollisella nimellä. Kuvan nimen jälkeen merkitään kuvaajan nimilyhenne esim. Suopursu kukkii Lyy
Digitaaliset kuvat lähetetään sähköpostina kaksi päivää ennen kilpailua henkilölle, joka jakaa kuvat kahteen tiedostoon erikseen värikuvat ja erikseen mustavalkokuvat. Tasapuolisuuden vuoksi kuvat vastaanottava henkilö järjestelee kuvat siten, että saman henkilön kuvat eivät tule peräkkäin.
Digikuvat näytetään rauhalliseen tahtiin kahteen kertaan ”koko näytön” tilassa, jolloin kuvien nimet ja kuvaajan nimilyhenteet eivät näy katsojille. Lopuksi digikuvat voidaan näyttää vielä ”Näytä-asetuksella” joko suurina tai suurimpina kuvakkeina, jolloin kuvien nimet ja kuvaajien nimilyhenteet ovat näkyvissä. Tällöin saadaan näkyviin useita kuvia samaan näyttöön.
Digitaaliset kuvat kopioidaan sihteerille kuvien tilastointia ja pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Kuvat jaetaan myös kerhon nettisivujen pitäjälle.
Arvostelu
Palkintosijoilla tarkoitetaan seuraavassa kolmea ensimmäistä sijaa kilpailussa.
Arvostelulautakunta muodostetaan yhdestä tai useammasta henkilöstä. Arvostelulautakunnan jäsen voi olla yhdistyksen ulkopuolinen tai sellainen kerhon jäsen, jolla ei ole omia kuvia kilpailussa.
Arvostelulautakunta ratkaisee kunkin sarjan palkintosijat eli kolme parasta kuvaa, kuvaparia, kuvakokonaisuutta, kuvaesitystä tai kuvakirjaa paremmuusjärjestyksessä. Arvostelulautakunnan tulee perustella ratkaisunsa.
Arvostelulautakunta saa jakaa myös kunniamainintoja.
Palkintosija 1 jaetaan aina, jos kilpailusarja on syntynyt. Palkintosijoja 2 tai 3 ei välttämättä tarvitse jakaa. Palkintosija jaetaan aina yhdelle kuvalle, kuvaparille, kuvakokonaisuudelle, kuvaesitykselle tai kuvakirjalle. Seuraavassa kappaleessa esitetyssä tilanteessa voi syntyä tasapelitilanne, jolloin kaikki tasapeliin päätyneet kuvatuotteet saavat sijan mukaiset pisteet.
Kilpailun arvostelu voidaan myös sopia hoidettavaksi seuraavasti. Kukin kilpailutilaisuuden läsnäolija asettaa järjestykseen mielestään kunkin sarjan kolme parasta kuvaa, kuvaparia, kuvakokonaisuutta, kuvaesitystä tai kuvakirjaa. Omia kuvia, kuvapareja, kuvakokonaisuuksia, kuvaesitystä tai kuvakirjaa ei kuitenkaan saa ottaa mukaan arvosteluun. Pisteitä lasketaan kunkin arvioijan kohdalla parhaalle 10 pistettä, toiseksi parhaalle 5 pistettä ja kolmanneksi parhaalle 3 pistettä. Samalle palkintosijalle voi tulla useampi kuin yksi kuva, kuvapari, kuvakokonaisuus, kuvaesitys tai kuvakirja. Yhteenlasketut pisteet ratkaisevat palkintosijat.
Arvostelusta pidetään pöytäkirjaa, josta ilmenee kilpailun ajankohta, arvostelulautakunta, osallistuneet kuvat, palkitut kuvat, kuvaparit, kuvakokonaisuudet, kuvaesitykset tai kuvakirjat sijoituksineen sekä mahdolliset kunniamaininnat.
Vuoden valokuvaaja
Toimintavuoden aikana eri kilpailuista tai näyttelyistä yhteensä eniten pisteitä kerännyt kerholainen on vuoden valokuvaaja. Hän saa vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon. Tasapelin sattuessa voittajan ratkaisevat ensisijaisesti kilpailijan saavuttama ykkössijojen lukumäärä ja toissijaisesti kakkossijojen lukumäärä.
Vuoden valokuvaajakilpailuun lasketaan kerhon omista kilpailuista kilpailijalle 10 pistettä kunkin sarjan parhaasta, 5 pistettä toiseksi parhaasta ja 3 pistettä kolmanneksi parhaasta kuvasta, kuvaparista, kuvakokonaisuudesta, kuvaesityksestä tai kuvakirjasta. Kunniamaininnasta saa 2 pistettä. Jos samalla palkintosijalla on useampi kuin yksi kuva, kuvapari, kuvakokonaisuus, kuvaesitys tai kuvakirja, ne saavat kaikki kyseistä palkintosijaa vastaavat pisteet.
Muita kilpailuja, joista saa pisteitä vuoden valokuvaajakilpailuun, ovat:
- FotoEspoo
- Suomen kameraseurojen liiton kilpailut ja seuracup
- Kameraseuran Natura-kilpailu
- vuoden luontokuvakilpailu sekä
- Kameralehden vuoden kuvaaja
Vuoden valokuvaajakilpailuun jaetaan Foto Espoo-kilpailusta pisteitä kustakin sarjasta seuraavasti. Ykkössija 30 pistettä, kakkossija 15 pistettä, kolmossija 10 pistettä. Kunniamaininnasta saa 5 pistettä ja näyttelyyn hyväksymisestä 3 pistettä.
Muista kotimaisista kilpailuista lasketaan pisteitä soveltaen Foto Espoo-kilpailun pistelaskua. Useampiosaisista kilpailuista (esim. Kameralehden ”Vuoden kuvaaja”-kilpailusta) saa pisteitä vain lopullisen pistetilaston perusteella.
Vuoden luontokuvakilpailusta saa pääpalkinnosta 30 pistettä, sarjavoitosta 20 pistettä, yleisön suosikkikuvasta 20 pistettä sekä näyttelyyn hyväksymisestä 10 pistettä.
Kansainvälisissä näyttelyissä palkitusta kuvasta saa 10 pistettä, kunniamaininnasta 5 pistettä ja hyväksytystä kuvasta 2 pistettä kuitenkin niin, että vuodessa saa näistä kuvista enintään 10 pistettä.
Kerhon hallitus määrittelee ne pisteet, jotka eivät ilmene yllä olevista määrittelyistä vuoden valokuvaajakilpailuun.
Jotta kaikki em. pisteet tulisivat mukaan vuoden valokuvaajan pistelaskuun, osanottajan tulee huolehtia itse siitä, että tieto pisteistä tulee kerhon sihteerille.
Mitä hyötyä on kilpailuihin osallistumisesta
Kerhon omien kilpailujen lisäksi kerholaisten suositellaan osallistuvan kerhon ulkopuolisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin kilpailuihin. Tällöin kilpailija joutuu kehittämään taitojaan ja pysyy ajan tasalla valokuvauksen kehityssuunnista. Lisäksi hän voi saada kuvilleen julkisuutta.